Tampereen kauppakamarilehti

LAKI & TALOUS

Verotarkastusmenettely muuttuu

Julkaistu 22.10.2014
Verotarkastusprosessia uudistetaan siten, että verovelvollisen kuulemismenettelyn asiakirjaprosessi yksinkertaistuu.

Aiemmasta poiketen alustavaa verotarkastuskertomusta ei enää anneta, vaan verotarkastuksesta laaditaan ainoastaan yksi verotarkastuskertomus, johon verovelvollisella on mahdollisuus antaa vastineensa. Uudistuneessa verotarkastusmenettelyssä verovelvollisten tulee olla entistä aktiivisempia.

Verotarkastuksen eteneminen
Verovelvollisen osalta verotarkastusprosessi alkaa, kun verotarkastaja ottaa yhteyttä yritykseen ja sopii tarkastuksesta ja sen aikataulusta. Tarkastuksen alkukeskustelussa verotarkastajat pyrkivät saamaan yleiskuvan siitä, miten yrityksen kirjanpito, palkanlaskenta ja taloushallinto on järjestetty. Verotarkastajat pyytävät myös heti prosessin alussa yrityksen kirjanpitoaineiston sähköisesti käyttöönsä. Yleensä tarkastus kohdistuu kaikkiin verolajeihin eli tuloverotukseen, arvonlisäverotukseen ja ennakkoperintään. Siirtohinnoitteluasioita voidaan sen sijaan tarkastaa tällä hetkellä vain konserniverokeskuksen toimesta.
Varsinaisessa tarkastuksessa verotarkastaja käy läpi yhtiön kirjanpitoa, tositteita, sopimuksia ja muuta aineistoa sekä pyytää verovelvolliselta lisäselvityksiä. Tarkastuksen jälkeen käydään loppukeskustelu, jonka jälkeen suoritetusta verotarkastuksesta laaditaan verotarkastuskertomus, jossa kuvataan tarkastuksessa havaitut verotukseen vaikuttavat asiat ja tehdään ehdotukset toimenpiteistä, joihin niiden johdosta olisi ryhdyttävä.
Aikaisemmassa käytännössä verotarkastajat antoivat tarkastuksen jälkeen ensin alustavan tarkastuskertomuksen, jossa tarkastajat kertoivat oman ymmärryksensä liiketoiminnasta, tositeaineistosta ja muusta läpikäydystä materiaalista sekä siitä, millaisia muutoksia verotarkastajat mahdollisesti ehdottivat verotukseen. Alustavaan verotarkastuskertomukseen verovelvollinen antoi verotarkastajille vastineen, jossa oli mahdollisuus antaa oma näkemys verotarkastajien tulkintoihin ennen kuin verotarkastajat muodostivat lopullisen kannan varsinaiseen verotarkastuskertomukseen, joka oli jälkiveropäätöksen pohjana. Alustava tarkastuskertomus toimi siten eräänlaisena faktojen varmistamistyökaluna ja oli olennainen osa verovelvollisen ja tarkastajien välistä dialogia, jolla pystyttiin parantamaan tarkastajien ymmärrystä yhtiön liiketoiminnasta ja muista faktoista.
Verotarkastusmenettely muuttuu nyt siten, ettei alustavaa verotarkastuskertomusta enää anneta, vaan verotarkastuksesta laaditaan ainoastaan yksi verotarkastuskertomus, johon verovelvollinen voi antaa vastineensa. Tämä vastine otetaan huomioon mahdollisen maksuunpanopäätöksen tekemisen yhteydessä. Verohallinnon tiedotteen mukaan muutosta sovelletaan tämän vuoden lokakuun alun jälkeen alkavissa verotarkastuksissa.
Verovelvollisen on siis jatkossa erityisen tärkeää kiinnittää huomiota asioiden selvittämiseen ja varmistamiseen vuoropuhelussa verotarkastajien kanssa jo verotarkastuksen aikana, jottei verotarkastuskertomukseen päädy esimerkiksi virheellistä tulkintaa verovelvollisen liiketoiminnasta. Tulkintojen korjaaminen näyttökysymysten osalta myöhemmissä oikeusasteissa on monesti vaikeaa ja myös aikaa vievä sekä kustannuksia aiheuttava prosessi.

Verotarkastuksen perusteella suoritettava maksuunpano
Verovelvollisen annettua verotarkastuskertomukseen vastineensa verohallinto tekee verotarkastuskertomuksessa ja muuten tietoon tulleiden seikkojen perusteella päätöksen maksuunpantavasta tai palautettavasta verosta. Verolle määrätään myös viivästysseuraamukset ja mahdollinen veronkorotus, jotka voivat kohota euromääräisesti erittäin suuriksikin. Viivekoron tapaista veronlisäystä maksetaan ajan kulumisen perusteella, joten oikaistaessa vanhempia verovuosia, veronlisäystä voi kertyä todella monen vuoden ajalta.
Lisäksi yleensä määrätään veronkorotus, jonka määrään vaikuttavat laiminlyönnin syyt ja verovelvollisen tuottamuksen aste. Verotarkastuksen johdosta suoritettaviin maksuunpanoihin liittyvä veronkorotus määrätään käytännössä usein ns. ankarimman portaan mukaisesti eli prosenttiperusteisesti tuloon lisätystä määrästä, ei siis maksuunpantavan veron määrästä. Veronkorotus on tyypillisesti 5-10 % lisätystä tulosta, mutta joissakin tapauksissa veronkorotus voi nousta jopa 30 %:iin lisätystä tulosta.
Verotarkastukseen on siten hyvä valmistautua jo etukäteen kunnolla ja itse verotarkastusprosessin kuluessa käydä aktiivista keskustelua verotarkastajien kanssa. Jos jättäytyy pelkästään sen varaan, että katsoo, mitä tarkastuskertomuksessa esitetään, voi kohdata ikäviä yllätyksiä. Verotarkastuksen aikaisella vuoropuhelulla ja asioiden selvittämisellä voidaan pyrkiä välttämään virheelliset tulkinnat, jotka johtavat mahdollisesti korkeisiinkin maksuseuraamuksiin.

Anne launisAnne Launis

Senior Tax Manager








Riitta vaananenRiitta Väänänen

Tax Consultant
PricewaterhouseCoopers Oy