Tampereen kauppakamarilehti

LAKI & TALOUS

Työsopimuslakiin muutoksia vuoden alusta

Julkaistu 15.02.2017


Eduskunta hyväksyi vuoden 2016 lopulla työsopimuslain muuttamista koskevan lain, joka tuli voimaan 1.1.2017. Lakimuutoksen myötä uuden työntekijän kanssa voidaan sopia aiempaa pidemmästä koeajasta sekä ottaa määräaikaisiin työsuhteisiin pitkäaikaistyöttömiä ilman ”perusteltua syytä”, jollainen on tähän saakka aina vaadittu työsuhteen määräaikaisuuden perusteeksi.

Myös takaisinottovelvoitteen kesto lyheni aikaisemmasta. Työsopimuslain muutoksesta huolimatta toimialakohtaiset työehtosopimukset voivat jatkossakin sisältää laista poikkeavia määräyksiä.

Koeaika pitenee

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia uuden työsopimuslain mukaan enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta (aiemmin neljä kuukautta). Koeaikaehdon tarkoituksena on antaa molemmille osapuolille aikaa harkita, vastaako työsopimus etukäteisodotuksia.
Jos työntekijä on koeajalla pidempään poissa (sairausloma/perhevapaa), koeajan tarkoitus ei toteudu. Lakimuutos mahdollistaa näissä tilanteissa koeajan pidentämisen kuukaudella kutakin työkyvyttömyys- tai perhevapaajaksoihin sisältyvää 30 kalenteripäivää kohden. Koeajan pidennys ei ole vaikutuksiltaan automaattinen, vaan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle erikseen ennen sovitun koeajan päättymistä.

Määräaikaisessa työsuhteessa koeajan enimmäispituus – mahdolliset pidennykset mukaan lukien – saa olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta ja tällöinkin aina enintään kuusi kuukautta. Jos määräaikaisen työsopimuksen kesto on kahdeksan kuukautta, koeaika voi pidennyksineen olla enintään neljä kuukautta ja vastaavasti 18 kuukauden määräaikaisessa työsuhteessa enintään kuusi kuukautta.

Koeaikapurun käyttöalaan uusi laki ei tuo muutoksia. Työsopimus voidaan puolin ja toisin purkaa koeajalla ilman irtisanomisaikaa. Purku ei kuitenkaan saa olla syrjivä eikä epäasiallinen toimenpide koeajan tarkoitukseen nähden.

Jos työnantaja palkkaa työntekijän määräaikaiseen työsuhteeseen, määräaikaisuudelle vaaditaan pääsäännön mukaan perusteltu syy (sijaistarve, työn projektiluontoisuus, kausityö tms.). Uusi laki alentaa työnantajan työllistämiskynnystä pitkäaikaistyöttömän palkkaamisessa. Jos yritys palkkaa uudeksi työntekijäksi pitkäaikaistyöttömän, työsopimus on tällöin mahdollista laatia määräaikaisena ilman erityistä ”perusteltua syytä”. Pitkäaikaistyöttömän palkkaamisesta on lain tarkoittamalla tavalla kysymys, kun palkattava henkilö on ollut TE-toimiston ilmoituksen mukaan työttömänä työnhakijana edellisen 12 kuukauden ajan.

Takaisinottoaika lyhenee

Kolmas keskeinen muutos koskee ns. takaisinottovelvoitteen kestoa taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tehtyjen irtisanomisten jälkeen. Vuodenvaihteesta alkaen työnantajan takaisinottoaika lyheni yhdeksästä kuukaudesta neljään. Jos irtisanottu oli työskennellyt yrityksessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on tällöin kuusi kuukautta. Lyhyempi takaisinottoaika tuo joustavuutta, vähentää yritysten hallinnollista taakkaa irtisanomisten jälkeen, lisää työnantajien valinnanvapautta sekä parantaa muiden työnhakijoiden työmarkkina-asemaa suhteessa vakituisesta työsuhteesta irtisanottuihin.

Rasmussen-Peter-net

Peter Rasmussen
asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Alfa Oy

Miettinen-Ilkka-net


Ilkka Miettinen
asianajaja, varatuomari

Asianajotoimisto Alfa Oy