Tampereen kauppakamarilehti

TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI

Muutoksissa kuin kotonaan

Julkaistu 29.11.2017
J.T. Bergqvistin ajankäytöstä kilpailevat tänä syksynä kaksi poikkeuksellisen isoa tehtävää, Huurre Group Oy:n teknologialoikan johtaminen sekä työskentely Tampereen korkeakoulusäätiön hallituksessa.
– On ollut kuormittava syksy, vaikka Huurteen uusi strategia on jo toteuttamisvaiheessa, eikä konsernijohtajaa tarvita enää ihan joka asiassa, hän sanoo.


Jäähdytyksestä tunnetun Huurre Groupin konsernijohtaja J.T. Bergqvist kutsuttiin Tampereen korkeakoulusäätiön hallitukseen viime keväänä. Seitsenhenkinen hallitus järjestäytyi heinäkuun alussa, ja puheenjohtajaksi valittiin professori Marja Makarow. J.T. Bergqvististä tuli varapuheenjohtaja.

Korkeakoulusäätiön tehtävänä on saattaa loppuun Tampere3-hankkeessa valmisteltu Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhdistäminen uudeksi säätiöyliopistoksi sekä harjoittaa ammattikorkeakoulutoimintaa Tampereen ammattikorkeakoulun omistajana.

– Hallitus aloitti työskentelynsä elokuun lopussa. Ryhdyimme ensi töiksemme opiskelemaan materiaalia, jota valmistelutyössä on tuotettu valtavasti kahden viime vuoden aikana. Esityksiä ja näkemyksiä on pinoittain, Bergqvist kertoo.

Valmistelutyön pohjalta johdetaan uuden korkeakouluyhteisön ohjauksen periaatteet, joissa kuvataan syntyvän korkeakouluyhteisön rakenne, organisaatio ja toiminta.

Samaan aikaan uudelle korkeakouluyhteisölle luodaan strategiaa.

– Sekin on synteesi tehdystä valmistelutyöstä, lisäksi keräämme ajatuksia eri korkeakouluyksiköiltä. Hallitus kokoaa oman näkemyksensä ja lopulta päättää strategiasta.

Vauhti on kova. Strategia ja ohjauksen periaatteet pyritään saamaan valmiiksi vielä tänä vuonna, ja rehtorin haku uudelle korkeakouluyhteisölle on alkanut. Tavoiteaikataulun mukaan uusi säätiöyliopisto aloittaa toimintansa 1.1.2019.

Resurssit kannattaa keskittää

– Tampere3 on hankkeena kiehtova, innostuu Bergqvist.

– Uusi Tampereen yliopisto tarjoaa opiskelijoille monitieteisiä ja risteäviä opintopolkuja. Pirkanmaan talousalue ja koko Suomi hyötyvät, ja elinkeinoelämän ja korkeakouluyhteisön siteet vahvistuvat entisestään. Kiinnostavuutta lisää, että uraauurtavan tutkimuksen ja ylimmän koulutuksen yliopistoyksikkö saa rinnalleen soveltamiseen erikoistuneen ammattikorkeakoulun.

– Syntyvän yhteisön on myös kehityttävä hyvin kansainväliseksi. Huippututkimusta ei voi tehdä, ei säilyä koulutuskärjessä tai tarjota ainulaatuista soveltamisosaamista verkottumatta kansainvälisesti.

Bergqvist kertoo seuranneensa keskustelua ja kirjoittelua Tampere3:sta jo ennen hallitusjäsenyyttään.

– Olen pitänyt hankkeen ideaa hienona. Ensinnäkin korkeakoulujen ja yliopistojen hajaannus on tässä maassa melkoinen. Näin pieneen maahan nähden meillä on paljon yliopistoja, mistä seuraa, että tutkimuksen ja opetuksen voimavarojen keskittäminen on ollut hankalaa.

– Toiseksi tarvitsemme lisää vuoropuhelua elinkeinoelämän ja sivistyksen välille. Oman näkemykseni mukaan molemmat tarvitsevat toisiaan kehittyäkseen. Ilman elinkeinoelämää ei ole sivistyksen rahoitusta ja ilman sivistyksen liikettä eteenpäin tukehtuu elinkeinoelämä.
Korkeakouluyhteisön nimeksi tulee Tampereen yliopisto viime keväänä julkistetun Tampereen uusi yliopisto -nimen sijaan. Bergqvistin mukaan valittu nimi kestää aikaa.

– Tampereen yliopisto -nimi katsoo tulevaisuudesta nykyisyyteen. Kun aikaa on kulunut 10–20 vuotta, nimivalinta on täysin luonteva, hän sanoo.

JT Bergqvist-sisalle

– Tarvitsemme lisää vuoropuhelua elinkeinoelämän ja sivistyksen välille. Oman näkemykseni mukaan molemmat tarvitsevat
oisiaan kehittyäkseen. Ilman elinkeinoelämää ei ole sivistyksen rahoitusta ja ilman sivistyksen liikettä eteenpäin tukehtuu
elinkeinoelämä, J.T. Bergqvist sanoo.

Muutoksessa on ajateltava toisin

Bergqvistin mukaan hallitustyöskentely sujuu hyvin, mutta hän sanoo, että vielä tärkeämpää on ottaa mukaan korkeakoulujen ihmisiä.

– En kutsu heitä taustaryhmiensä edustajiksi, sillä edustuksellisuus on myrkkyä uudistuksille. Niin kauan kun ihmiset ajattelevat edustavansa jotakin, ei synny uutta.

– Emme kysy, mitä teillä tästä ajatellaan vaan kysymme, mitä mahdollisuuksia uusi yhteisö sisältää, miten sitä pitäisi johtaa ja millainen olisi sen strategia. Eturyhmäajattelu on jätettävä syrjään silloin kun luodaan uutta.

Periaate on tärkeä myös Bergqvistin omassa johtamisessa.

– Pitää ajatella syntyvän kokonaisuuden kannalta, ja ajattelun suunta täytyy olla sama kuin säätiöyliopiston nimikysymyksessä: tulevaisuudesta tähän päivään, hän sanoo.

Osaaminen näkyväksi

Osallistuminen täysillä korkeakoulusäätiön hallituksen työskentelyyn ei olisi mahdollista ilman Bergqvistin toista johtamisperiaatetta. Se on taito tehdä itsensä tarpeettomaksi.

– Olemme saaneet valmiiksi Huurteen uuden strategian, ja ilokseni huomaan, että asiat ovat alkaneet liikkua juuri siihen suuntaan, johon olemme niitä pari viime vuoden ajan vieneet, hän kertoo.

Bergqvist kuvaa Huurteen uutta strategiaa kiehtovaksi ja jännittäväksi. Ensimmäiset askelet uuteen suuntaan otettiin vuonna 2015.

– Aloittaessani konsernijohtajana kysyin Huurteen avainhenkilöiltä, mikä Huurre on. Simppeli kysymys, johon saa valaisevia vastauksia. Sanottiin, että Huurre on kylmätekninen urakoitsija. Minua vastaus mietitytti, koska urakoitsijan tekemisen määrittelee aina joku muu, ja se oli mielestäni kaukana siitä, mitä Huurre voisi olla.

Kysymyksenasettelu aloitti Huurteen strategiaprosessin, jossa ryhdyttiin riisumaan kylmäteknisen urakoitsijan kaapua tavoitteena uudistuminen huipputeknologia- ja palveluyritykseksi.

Muutoksen ajureina olivat Huurteessa jo vuosikymmenen ajan itäneet rohkeat näkemykset hiilidioksidin käytöstä kylmäaineena sekä jäähdytysautomaation kehittymisestä.

– Hiilidioksidi on kylmäalan ”good guy”. Se on luonnon oma aine, turvallinen ja ympäristöystävällinen toisin kuin fluoratut kasvihuonekaasut, F-kaasut, joista ollaan luopumassa asteittain Euroopassa.

– Niiden lisäksi kylmäaineena käytetään yleisesti ammoniakkia, joka on kuin asbesti rakennusalalla. Tullessani kylmäalalle suorastaan järkytyin, että jäähallien jäähdyttämisessä käytetään ensimmäisen luokan myrkkyä, Bergqvist kuvaa.

Huurre tavoittelee teknologiajohtajuutta

Huurteen uudistumisprosessissa yrityksen valtava, vuosikymmenten mittaan kertynyt osaamispääoma kaivettiin esiin. Sitä on vahvistettu, kehitetty ja kiillotettu. Nykyään kärkituotteina loistavat hiilidioksidipohjaiset, jäähdytysautomaation avulla energiatehokkaasti toimivat ja etähuollettavat jäähdytys- ja lämmöntuottojärjestelmät.

– Minun tehtäväni oli urakoitsijapainotuksesta luopuminen ja teknologiapanostusten kasvattaminen, Bergqvist toteaa.

Etumatkaa kilpailijoihin kasvatetaan Huurteen omassa innovaatioryhmässä. Tuotteiden automaatiokehitys – Huurteen älykeskus – on sijoitettu Ylöjärvelle. CO2-järjestelmätuotekehitystä tehdään Kuopiossa ja Vantaalla.

J.T. Bergqvist osallistuu aktiivisesti Huurteen uudistumisen viestintään, samoin tuotteiden ja palvelujen viemiseen kansainvälisille markkinoille. Hänen näkemyksensä tulevaisuudesta on vankka: viiden vuoden kuluttua Huurre on jäähdytyksen ja lämmöntuotantoteknologian johtava toimittaja maailmassa.

– Rakastan sitä, kun asiat alkavat rullata ja voin siirtyä pelin strategian määrittelystä itsekin pelaamaan, Bergqvist sanoo.

Peli jatkuu vapaa-aikana. Bergqvist on intohimoinen jääkiekon ystävä ja pelaa useassa harjoitusporukassa neljä, joskus viisikin kertaa viikossa. Oma paikka on oikeana laitahyökkääjänä, ja jos tilanne vaatii, myös vasempana laiturina. Kun peli vie, siinä hetkessä ei voi ajatella mitään muuta.

Teksti Päivi Eskelinen Kuvat Sami Mannerheimo

JT Bergqvist-cv

J.T. Bergqvist

Nelio lila Syntynyt Helsingissä 1957
Nelio lila Tekniikan tohtoriksi 1987 Teknillisestä korkeakoulusta

Ura

Nelio lila Huurre Group Oy, konsernijohtaja, hallituksen puheenjohtaja
Nelio lila Satel Oy, hallituksen puheenjohtaja
Nelio lila Intera Partners Oy, neuvonantaja

Nelio lila Hallitus- ja johtotehtäviä useissa teollisuusyrityksissä, muun muassa yli 20 vuoden ura Nokia-yhtymässä.
Ennen teollisuusuraa Helsingin kauppakorkeakoulussa tietotekniikan apulaisprofessorina ja Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan lehtorina.

Luottamustoimet

Nelio lila Teknologiateollisuus ry:n hallituksen jäsen, Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön hallituksen jäsen.