Tampereen kauppakamarilehti

TAMPEREEN KAUPPAKAMARILEHTI

Koulutussäästöihinkin kehittäminen edellä

Julkaistu 16.09.2015
Toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta leikataan arviolta yhteensä yli 400 miljoonaa euroa vuoteen 2018 mennessä. Pirkanmaalla ei ole jääty tuleen makaamaan.

 

Maakunnassa säästövaatimuksiin vastataan – on jo vuosia vastattu – omatoimisesti, kehittäjäotteella, etunojassa. Mutta miten tällainen aloitteellisuus palkitaan, kun leikkauksia kohdennetaan? Tampereen kauppakamarin edunvalvontajohtaja Peer Haataja pelkää leikkauksissa käytettävän juustohöyläperiaatetta, jolloin samat säästöt sälytetään kaikille.

– Historia unohtuu usein. Pirkanmaalla on jo tehostettu koulutustoimintaa omaehtoisesti, mutta nyt sitä ei kuitenkaan poliittisessa päätöksenteossa oteta huomioon. Uusien säästöjen vaatiminen samalla lailla kaikilta viestii järkevästi toimintaansa kehittäneille: älä tee mitään ennen kuin pakotetaan ja vastusta muutosta aina. Ei siitä saa rangaista, että on tehostettu toimintaa.

Pirkanmaalla on jo muun muassa yhdistetty Pirko ja TAO Treduksi, nykyinen laaja- alainen Sasky muodostui neljän ammattiopistostrategian mukaisen fuusion kautta ja toimii kolmen maakunnan alueella. TAKK kattaa aikuiskoulutuskenttää ja VAAO Valkeakoskella on alueen oma yhdistelmä nuorten ja aikuisten lukio-, ammatti- ja ammattikorkeakoulutusta.
– Pirkanmaalla malli on jo nyt riittävän tiivis. Jos tehdään vielä isompaa kokonaisuutta, byrokratia lisääntyy ja voittaa hyödyt, Haataja arvioi.

Pirkanmaata ei saa rangaista siitäkään, että se on kasvumaakunta. Haataja korostaa, että määrärahat on sovitettava koulutustarpeeseen, ei aluepoliittisesti subventoiden. TAKK:n rehtori Teppo Tapani peräänkuuluttaa aktiivista valtakunnallista edunvalvontaa Pirkanmaan eri toimijoilta.

– Täällä koulutusleikkaukset ovat väärä tapa säästää, ja leikkaaminen juustohöyläperiaatteella näivettää kaikkia ammatti- ja koulutusaloja. Pirkanmaan elinkeinoelämän pitää määrätietoisesti puolustaa etujaan ammattikoulutuksessa. Yrityselämän edunvalvonnan kysymys on myös, että koska valtio vähentää koulutuksen subventointia, koulutusten hinta nousee vääjäämättä. Yrityksissä ei vielä ole oikein herätty tähän.

Fokuksessa vientiteollisuuden kilpailukyky

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen rahoituksen uudistamistavoitteisiin pirkanmaalaiset koulutuksen järjestäjät suhtautuvat myönteisesti: opiskelijamääristä palkitsemisen sijaan on mielekästä palkita siitä, ettei opiskeluja keskeytetä, että valmistuneet työllistyvät tai sijoittuvat jatko-opintoihin, että koulutus tuottaa lisäarvoa asiakkaalle ja että henkilökunnan pätevyydestä on huolehdittu.

Leikkauksiin ja säästövaatimuksiin suhtaudutaan realistisen rauhallisesti. Teppo Tapani muistuttaa, ettei säästämäänkään pidä lähteä suin päin, vaan kehittäminen edellä.

– Koulutustarve ei ole häipynyt mihinkään, mutta sen on sopeuduttava tässä sopeuttamisen maailmassa. Mitä hyvää siitä voi seurata? No, on pakko kehittää!

Sastamalan koulutuskuntayhtymän Saskyn johtaja Antti Lahti komppaa: pitää miettiä, miten asioita voidaan tehdä entistä paremmin.

– Fokuksen pitää olla siinä, miten koulutuksen avulla voidaan parantaa suomalaisen vientiteollisuuden kilpailukykyä.
Tredun koulutuksen controller Jarmo Viik sanoo, että väistämättä leikkauksista tulevat mieleen arvovalinnat ja arvostus, vaikka kokonaistilanteen valossa leikkaukset ovat ymmärrettävissä. Tredun ammatillisen koulutuksen johtajan Helena Koskisen mukaan leikkaukset pakottavat tarkastelemaan tiloja, toimintaa ja aiempia ratkaisuja uudelleen, kehittämään tiimityötä ja uusia toimintamalleja.

– Tulee kuitenkin erityisesti varmistaa, että kaikilla opiskelijoilla on edelleen realistinen ja riittävä mahdollisuus saavuttaa sellainen osaaminen, jolla on kysyntää työmarkkinoilla.
Valkeakosken kaupunginjohtaja Jukka Varonen muistuttaa, että odotukset ammatillista koulutusta kohtaan ovat joka tapauksessa suuret.

– Koulutuksen tulisi vastata työelämän entistä vaativampiin tarpeisiin ja jokaisen nuoren mahdollisuuksiin opiskella omien kykyjensä mukaisesti. Erilaista henkilökohtaista ohjausta tarvitsevien määrä on suuri ja ohjauksen tarve kasvaa tulevaisuudessa. Vähäiset valtionosuusleikkaukset oikein toteutettuna ja tuloksellista toimintaa palkitsevina voivat toimia myös katalysaattorina koulutuksen kehittämisessä, mutta merkittävät leikkaukset heikentävät koulutuksen määrää ja laatua.

Mitä, kenelle, miten?

Peer Haataja arvioi, että jatkossa koulutuksen järjestämisessä pitää strategisesti keskittyä ja miettiä työnjakoa, lisätä yhteistyötä ja tehokkuutta.

– Ei ole järkeä joka paikassa kouluttaa samoja asioita. Pitää myös ottaa nuorten kouluttaminen mukaan strategiseen mietintään. Tämä edellyttää, että koulutuksen järjestäjät keskustelevat entistä enemmän keskenään.
Antti Lahti toivoo pirkanmaalaisilta koulutusjärjestäjiltä ennakointiyhteistyötä: mitä koulutetaan, missä ja kuka kouluttaa. Teppo Tapani arvioi, että priorisointia tarvitaan, mutta iso kysymys on, osataanko tehdä aluetalouden kannalta oikeita poisvalintoja ja priorisointeja.

– Se edellyttää yhä enemmän vuoropuhelua alueen elinkeinopoliittisten toimijoiden, ministeriöiden ja ELY-keskuksen sekä koulutuksen järjestäjien kesken. Tarvitaan strategista suunnittelua, ja peräänkuulutankin eri koulutusasteiden entistä tiiviimpää yhteistyötä. Esimerkiksi monet fyysiset oppimisympäristöt soveltuvat kaikille ja ovat kaikilla vajaakäytöllä. On monia päällekkäisiä ja rinnakkaisia toimintoja.

Antti Lahti haluaisi muutosta rahavirtojen suuntiin. Nyt työvoimapoliittisen koulutuksen rahat tulevat TEM:stä, muun koulutuksen OKM:stä.
– Hallinto on kuitenkin toissijaista. Voisiko koulutusasiat järjestää yhden hallinnon alle? Esimerkiksi: annettaisiin isoimmille valtakunnallisille ja maakunnallisille koulutuksen järjestäjille suoraan tietty puskuriraha osaksi järjestämislupaa, jolloin voisimme palvella yrityksiä ja täsmäkouluttaa suoraan niiden tarpeeseen. Nyt työvoimapoliittisen koulutuksen rahaa pyörittää välissä vielä työvoimaviranomainen koulutushankinnoista päättäessään.

Tredussa aikuiskoulutuksen ja nuorisoasteen koulutuksien sekä eri tutkintoalojen välisiä yhteistoimintamahdollisuuksia sekä työelämäyhteistyötä lisätään. Tredun organisaatiota ollaan parhaillaan uudistamassa, ja muutoksia on jo tehtykin.
– Johtamisen näkökulmasta mielenkiintoista on, miten konsernitason palveluja ja ohjausta saadaan tehostettua. Rakenteellisesti johtamisen portaita pitäisi vähentää ja toiminnan ohjaus saada lähemmäs toimijoita, Jarmo Viik sanoo.

Valkeakosken oppilaitoskampuksella pitäisi Jukka Varosen mielestä löytää eri oppilaitosten kesken yhä syvempää yhteistyötä kurssien, tukipalveluiden, tilojen ja henkilöstön käytössä. – Se edellyttää myös opetusmenetelmien ja pedagogisten ratkaisujen kehittämistä. Koulutustarjonnan pitää vastata yhä paremmin alueen työelämän tarpeita, siksi työssäoppimista ja valmiuksia yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan pitää vahvistaa. Rahoituksella pitää myös varmistaa, että opiskelijoista pystytään pitämään hyvää huolta.

Koulutusleikkaukset 700x290

Auton etupyörien aurauskulmia säätämässä Jari Hautala Tampereelta (vas.) ja Matti Anttonen Hämeenkyröstä. TAKK:n avoimien ovien päivässä autoa korjanneet miehet opiskelevat autoalan perustutkinnossa ajoneuvoasentajaksi.


Sopeuttamisen vauhti kiihtyy

Pirkanmaan koulutusjärjestäjät ovat kaikki jo etunojassa hakeneet säästöjä ja tehostaneet
toimintaansa. Millä keinoin – ja miltä tulevaisuus näyttää?
TAKKissa tilojen käyttöä on tehostettu ja tehostetaan, henkilöstöpolitiikkaa on tiivistetty johtamisesta alkaen ja eläköitymisten kautta niin, ettei samaan työhön ole palkattu uutta tekijää. On käytetty lomautuksia ja irtisanomisiakin.

– Sopeutettu on ennenkin, mutta leikkausmäärät edellyttävät sopeuttamisen nopeuttamista. Vauhti kiihtyy. Rahoitus on tehokas elementti, ja tässäkin tilanteessa hyvää on, että koulutuksen järjestäjät ja rehtorit pakotetaan kehittämään toimintaa edelleen, Teppo Tapani sanoo, mutta pohtii, miten pystytään turvaamaan osaamisen säilyminen ja opetustilojen laadukkuus.
– Se kilpistyy strategiseen suunnitteluun nyt: vahvistetaan vahvoja jäljellä olevilla resursseilla.

Saskyssä on tehty strategisia fuusioita ja vahvistettu selkärankaa, karsittu ylimääräistä hallintoa.
– Ydin on siinä, että meillä on 12 hehtaaria lämmitettävää koulukiinteistöä. Viime syksynä suljettiin ensimmäinen kiinteistö, vuosina 2015–16 kiinteistömassaa on karsittava todella reippaasti. Asiasta päätetään lokakuun lopulla. Kysehän on siitä, käytetäänkö rahat korjauksiin ja lämmitykseen vai opetukseen ja sen laadun varmistamiseen, Antti Lahti sanoo.
Saskyssä on saatu yritykset mukaan investoimaan myös oppimisympäristöihin, ja EU-hankkeilla on kyetty vahvistamaan t&k-toimintaa.

Tredussa toimitilojen käyttöä seurataan jatkuvasti, ja uudelleenjärjestelyjä on jo tehty. Tredulle vuodelle 2016 ennakoidut leikkaukset tarkoittavat vuositasolla noin viiden miljoonan euron kiristämistarvetta.
– Tämä on niin iso summa, että koko toiminta on käytävä kriittisesti läpi: tilakustannuksia on lähivuosina vähennettävä merkittävästi, myös henkilöstömenoihin on puututtava, mikä koskee sekä henkilöstön määrää että opetuksen resursointia, Viik sanoo.
– Lähtökohta on kuitenkin asiakaslähtöisyys – työelämä, opiskelijat, kuntalaiset – ja sopivien resurssien turvaaminen, Helena Koskinen lisää.

Valkeakoskella toiminnan tehostaminen on ollut jo liki kymmenen vuotta yksi tärkeimmistä strategisista tavoitteista. Ammattiopisto ja aikuiskoulutuskeskus yhdistettiin vuonna 2009 Valkeakosken ammatti- ja aikuisopistoksi (VAAO). Siellä nuorten koulutus ja aikuiskoulutus toimivat pääosin samoissa tiloissa, yhteisissä oppimisympäristöissä ja yhteisellä henkilöstöllä. Tukipalveluissa tehdään yhteistyötä kaupungin kanssa.
– VAAOon liittyen rakennettiin 3600 neliön laajennus, mutta luovuttiin noin 10 000 neliön erillisestä toimipisteestä. Tilojen käyttöaste parani. Ylipäätään tehdyt toimet ovat jo tuoneet merkittävää kustannustehokkuutta ja synergiahyötyjä. Organisaatiopäivitysten kautta johtamista on uudistettu ja henkilöstöresursseja on vähennetty lähes 15 prosenttia. Henkilöstöresurssien käyttöä arvioidaan jatkossa entistä tarkemmin.

Teksti Annikaisa Knuutila Kuvat Aila Välikoski

Koulutusleikkaukset2 700x290

Niina Vähämäki (vas.) Ylöjärveltä ja Hanna Viitamäki Sastamalasta opiskelevat TAKK:ssa autoalan perustutkinnossa automaalareiksi. Naiset esittelivät käden taitojaan aikuiskoulutuskeskuksen avoimien ovien päivässä 26. elokuuta.