Elinvoimaiset vientiyritykset pitävät Tampereen menestyksen tiellä

Tampereen kaupungin uusi elinkeinojohtaja Timo Antikainen sanoo, että Tampere – jossa hän on asunut jo 34 vuotta – on hänen missionsa. Hän haluaa nähdä Tampereen menestyvän.

Haastattelupäivän otsikot ”Suomi jämähti talouskasvun lähtötelineisiin”, ”Tampere kyntää syvällä” tai ”Teknologiateollisuus pelkää vientiromahdusta” eivät hänen tunnelmiaan latista.
– Olemmeko vähän säikkyä porukkaa? Sellaisetkin kotitaloudet ja yritykset, joilla olisi syy ja rahkeita investoida, halvaantuvat. Investoinnit loisivat uskoa yrityksiin ja sitä kautta työpaikkojakin. Erityisen mielelläni näkisin pk-yritysten uskaltavan palkata henkilöstöä kansainväliseen myyntiin.
Antikaisen oma usko yrityksiin on vahva. Hän on koulutukseltaan DI, työskennellyt niin yrityksissä teknologia-, myynti- kuin johtotehtävissäkin, muun muassa Patria-konsernissa Tampereella ja Ailocomilla, ollut turvatekniikka-alan yrityksessä osakkaana ja yksityisyrittäjänä. Tampereen elinkeinojohtajaksi hän tuli Invest in Finlandin johtavan konsultin paikalta. Hän tuntee yksityisen ja julkisen puolen toimintaa, teollisuutta, rahoitusjärjestelyjä, vientikauppaa.
– Tunnen reaalimaailman. Minulla ei ole utopioita asioiden sujumisesta helposti, vaan tiedän, että mitään ei synny ilman kovaa työtä.
Elinkeinojohtajana hän rakentaa kaupungin elinkeinopolitiikkaa yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Myös kaupunkimarkkinoinnin ylätason strategiaa lähdetään kehittämään, jotta kaupungin toimijoilla ja organisaatioilla on yhteinen linja miten ja mitä kaupungista kerrotaan. Tuoreessa elinvoimasuunnitelmassa kantasanat on jo annettukin: rock, rauta, rakkaus.
– Tarkoitus on myös kehittää prosesseja yritysten entistä parempaan palveluun. Jos yrittäjä ei asioidensa hoidossa tiedä, minne ottaisi yhteyttä, minulle saa aina soittaa. 
Tampereen kaupunki luopui omasta elinkeinojohtajasta, kun kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea perustettiin. Antikainen näkee työnjaon niin, että elinkeinojohtaja luo strategiaa, Tredea panee sen toimeen.
– Esimerkiksi invest in -palvelut ja yritysvierailujen organisoinnin Tredea on hoitanut hyvin, ja hoitaa ne jatkossakin. Jos yritysvierailulla elinkeinojohtajaa tarvitaan, varmasti olen silloin paikalla.
Toisaalta hän arvioi uudessa tehtävässä olevan hyötyä juuri Invest in Finlandin aikana luoduista ja nyt aktiivisesti ylläpidetyistä verkostoista. Siitäkin on hyötyä, kun on nähnyt, miten investointeja pystytään voittamaan. Antikainen kuitenkin muistuttaa, että vaikuttavuudeltaan isot investoinnit ovat niin harvinaisia, ettei elinkeinopolitiikkaa niiden varaan voi rakentaa.
– Kansainvälisten investoijien mielenkiinto kulminoituu tiettyihin paikkoihin osaamisen perusteella. Kun Samsung, Intel tai Huawei kiinnostuivat Suomesta, viivalla olivat Helsinki, Tampere ja Oulu. Tampere on vahva ICT:ssä, mutta se ei ole siinä ainoa hyvä. Sen sijaan valmistava teollisuus ja automaatio ovat osaamista, jolla Tampere erottuu ja on tunnustettu tekijä maailmalla.

Olemassa olevaa ja innovoivaa

Teollisuudella ja vientiteollisuudella on pitkät perinteet Pirkanmaalla. Antikainen arvioikin tulevaisuuden toiminnan perustuvan siihen, miten olemassa oleva yrityskanta pärjää ja kehittyy ja miten paikallisesti pystytään luomaan uutta olemassa oleviin yrityksiin.
– Vain elinvoimaiset vientiyritykset voivat tuoda räjähdysmäistä kasvua, eikä sillä kasvulla ole edes ylärajaa.
Totta kai innovaatiot ja start up -yritykset ovat tärkeitä.
– Mutta pitää olla realisti. Vaikka 100–200 yritystä perustettaisiin joka vuosi, ne ovat pitkään kuitenkin vain muutaman hengen yrityksiä. Tampereella on satoja vientiä tekeviä tai vientiin kykeneviä pk-yrityksiä. Jos nämä työllistävät keskimäärin viisi työntekijää lisää, puhutaan tuhansista uusista työpaikoista.
Innovaatioiden syntymiseen Tampere on otollinen paikka. Taustalla on yliopistovoimaa, 40 000 opiskelijaa ja ”aivan mahtava” Demola-konsepti.
– Monia ohjelmia rakennetaan innovaatioiden synnyttämiseksi, mutta en usko, että mikään julkinen puoli voi toimia innovaatiodraiverina. Tietysti yliopistot ovat tärkeitä, mutta viime kädessä kyse on yrittäjien ja luovien ihmisten ideoista ja oivalluksista. Suomessa julkinen puoli liikaakin asettaa suuntaviivoja sille, miten innovaation pitäisi syntyä. Esimerkiksi Frameryn puhelinkopit tuskin olisivat syntyneet jossain monimutkaisessa innovaatiokonseptissa. Ylipäätään on oivallista, että jo keksityn asian uudelleen muotoilu voi olla avain bisnekseen.

Uskoa matkailun mahdollisuuksiin

Elinkeinopoliittisesti merkittävää potentiaalia Antikaisen mielestä olisi matkailun kehittämisessä.
– Tuore selvitys kertoo, että matkailun kokonaistulovaikutukset ovat Tampereen seutukunnassa yli 900 miljoonaa euroa. On sanottu, että yksi matkailuun investoitu euro tulee moninkertaisena takaisin. Jos matkailijamääriä pystytään kasvattamaan reippaasti, sillä paikattaisiin kummasti kaupungin budjettivajetta.
Antikainen huomauttaa, että vaikka matkailun kehittämiseen on Tampereella hyvät eväät, siihen tarvitaan yrittäjiä.
– Kaupunki voi vaikuttaa ja yrittää vaikuttaa toimintaedellytyksiin, esimerkiksi lentoyhteyksien kehittämiseen. Mutta ennen kuin matkailijoita tänne houkutellaan, onko meillä riittävästi yrittäjiä ja matkailupalveluita tarjolla? Pitäisi luoda uutta yrittäjyyttä ja panostaa yritysten yhteistyöhön ja yhteismarkkinointiin.

Rohkeutta yrittäjyyteen

Antikainen pohdiskelee Tampereen ”mielenkiintoista haastetta”: kaupungissa on korkea työttömyysaste, silti sinne muuttaa koko ajan lisää väkeä. Se viestittää Antikaisen mielestä toivoa, ja hän peräänkuuluttaakin yrittäjyyden entistä parempaa markkinointia.
– En tarkoita, että kaikkien pitäisi ruveta yrittäjiksi, mutta uskon, että yrittäjäpotentiaalia on moninkertaisesti enemmän kuin miltä nyt näyttää. Väestö on korkeasti koulutettua, osaamista on. Rohkeus puuttuu. Pitäisi luoda luottamusta siihen, ettei epäonnistuminen ole häpeä. Saa harjoitella. Jos menee poskelleen, niin menee ja sitten yritetään uudelleen.
Timo antikainen-uskoo-etta-kaupunki-tarvitsee-elinkeinojohtajaa-koska-elinkeinopolitiikkaa-ei-voi-ulkoistaa








Tampereen kaupungin uusi elinkeinojohtaja Timo Antikainen uskoo, että kaupunki tarvitsee elinkeinojohtajaa, koska elinkeinopolitiikkaa ei voi ulkoistaa. – Elinkeinostrategian ja suunnitelman pitää olla kaupungin omissa käsissä.

VISIO 2030

Lainat lilaToivon, että vuonna 2030 Tampereella on uudenlainen bisneskeskusta, että on menty liiketoimintakaupunkina eteenpäin. Ydinaluetta radan varressa ja asemanseudulla on kehitetty, Areena rakennettu. Kaupunki on elinvoimainen ja viihtyisä. Ellei se ole, se ei ole myöskään kiinnostava asukkaille eikä yrityksille.

Elinkeinojohtaja Timo Antikainen


Mitä ihmettä

Huutomerkki lilaViipale Parman kinkkua?

Elinkeinojohtaja Timo Antikainen silminnähden innostuu Parman kinkusta. Ei niinkään lihasta, vaan ilmiöstä ja yhteisbrändäyksen tuloksesta.
– Ei ole Parma-nimistä kinkuntekijää, vaan monia pieniä valmistajia, jotka tuottavat Parman kinkkua. Miksei voisi olla sellaista brändiä kuin, no… vaikka ”Mansen metalli”? Eli paikallista yhteisbrändäystä ja yhteistyötä myynnissä: jos kymmenen yritystä yhdessä hakisi ja saisi ison tilauksen, siitä selvittäisiin, kun työ jaettaisiin yritysten kesken vaikkapa työntekijöiden suhteessa.
Antikainen sanoo, että yhteisbrändäys ja voimavarojen yhdistäminen myynnissä vaativat tietenkin aikaa, vaivaa, pelisäännöt ja todennäköisesti ulkopuolisen toimijan.
– Esimerkiksi kauppakamarille tällainen rooli voisi sopia.

Tampere

Nelio lila Kaupungiksi 1779
Nelio lila Asukkaita 220 500
Nelio lila Työpaikkoja 117 000: teollisuus 18 500, kauppa, kuljetus, majoitus ja ravitsemus 23 200, julkinen hallinto, terveys- ja sosiaalipalvelut 32 600, informaatio ja viestintä 7 800, rakentaminen 6 600.
Nelio lila Osaamiskärkiä: valmistava teollisuus, älykkäät koneet; terveysteknologia, ICT ja tietoala, luovat alat, cleantech ja energia, nanoteknologia.
Nelio lila Kansallisessa Innovatiiviset kaupungit -ohjelmassa Tampereen kaupunkiseutu on älykäs kaupunki ja uudistuva teollisuus -pääteeman veturi.

Teksti ja kuva Annikaisa Knuutila