TIIMEJÄ, TEKOJA JA TUULETUSTA OSA II

Monesti on totta HHJ-puheenjohtajakurssillakin siteerattu StyrelseAkademin Styrelsens Faktabokin toteamus: ”Yhtiön hallitus on usein kyvykkäistä ihmisistä koostuva kykenemätön ryhmä”.

Monesti on totta HHJ-puheenjohtajakurssillakin siteerattu StyrelseAkademin Styrelsens Faktabokin toteamus: ”Yhtiön hallitus on usein kyvykkäistä ihmisistä koostuva kykenemätön ryhmä”. Tästä päästään tarpeeseen kehittää ja johtaa hallituksen toimintatapoja. Hallituksissa pitää pystyä tekemään päätöksiä ja niiden tekemisen taustalla täytyy käyttää harkintaa. On paikallaan kysyä käyttääkö hallitus liikaa aikaa operatiivisiin asioihin ja toiminnallisiin päätöksiin? Hallituksissa pitäisi keskittyä tulevaisuuden pohtimiseen 80 % ajasta ja mahdollistaa yhtiön toimiva johto ja organisaatio, ohjata ja seurata organisaation toimintaa, ei puuttua lillukan varsiin. Hallituksen puheenjohtajan oppaassa linjataan myös, että ”Hyvän hallituksen tunnistaa siitä, että se onnistuu hallituksen tärkeimmässä tehtävässä eli yhtiön strategian ja edun mukaisten päätösten tekemisessä”. Päätöksentekoon pitää valmistautua. Hallitus ohjaa ja kehittää raporttien kautta, joten hallituksen jäsenen tulee perehtyä huolellisesti etukäteen lähetettyihin aineistoihin ja kerätä aktiivisesti tietoa myös omilta tahoiltaan (ei kuitenkaan suoraan toimitusjohtajan alaisilta tämän ohi). Päätöksentekoon ja yhtenäisen näkemyksen syntymiseen on pyrittävä. Kaikkien on ymmärrettävä mitä päätettiin ja myös jälkeenpäin on pystyttävä todentamaan, miksi tuohon päätökseen päädyttiin. Pelkkä päätös ei kuitenkaan riitä, vaan hallituksen on valvottava myös tehtävien toteuttamista esimerkiksi tehtävä- tai projektilistojen avulla.


Sir John Harvey-Jonesin mukaan ” Jokaisen hallituksen ydintehtävä on luoda tämän päivän yhtiöstä huomisen päivän yhtiö” ja tässä on tulevaisuuden hallitusosaamisellekin johtoajatus. Tavoitteen täyttäminen vaatii perustehtävistä huolehtimisen ohella vahvaa kehittämisotetta ja valppautta. Hallituksen tehtävät ja vastuut ovat laajat ja kaikki tehtävät, jotka eivät kuulu yhtiökokoukselle, kuuluvat hallitukselle. Hallitus huolehtii kaikkien osakkaiden edusta tasapuolisesti, kasvattaa yhtiön arvoa, kehittää sen kilpailukykyä ja pyrkii tuottamaan voittoa. Hallitus valitsee toimitusjohtajan, kannustaa, tukee ja haastaa tätä ja kehittää yhtiön johtamisjärjestelmää. Hallituksen jäsenellä on valvontavastuu ja hallitusjäsen vastaa yhteisesti ja erikseen yhtiön johtamisesta. Hallituksen on oltava perillä kilpailijoista ja toimintaympäristöstä, markkinatilanteesta ja tuntea asiakaskunta. Lisäksi hallitukselle kuuluu myös taloudellisten mittareiden seuranta ja reagointi poikkeamiin. Riskienhallinta kuuluu hallitukselle ja tulevaisuuden varmistaminen vaatii sitä, että prosessit ovat kunnossa. Hallituksella tulisikin olla asianmukaiset pelisäännöt, työjärjestys ja vuosisuunnitelma.

Itsearviointi ja hallitustyön jatkuva kehittäminen ovat keskeisiä asioita tulevaisuuden varmistamisessa. Puheenjohtajan on kauden aikana valvottava hallituksen jäsenten tehokkuutta ja kehityskeskustelut puheenjohtajan ja jäsenten välillä voivat olla tärkeä osa hallituksen itsearviointia ja toimivan yhteistyön varmistamista. Hallitusjäsenet myös vaihtuvat ja puheenjohtajan tehtävänä on huolehtia, että jokainen jäsen saa riittävän perehtymisen yhtiöön sekä aktiivisesti ylläpitää omaa tietoaan yhtiöstä. Usein 4-7 vuotta suositellaan sopivaksi ajaksi hallituksessa mutta yhtä oikeaa totuutta ei ole. Tilanne voi olla ongelmallinen, jos hallitusjäsenet vaihtuvat kovin tiuhaan tai iso osa hallituksesta vaihtuu aina tietyin väliajoin, kuten voi olla esimerkiksi poliittisin perustein valittujen hallitusjäsenten kohdalla julkisomisteisissa yhtiöissä.

Hallitusjäsenten on tunnettava toisensa ja yhteinen tavoite sekä päämäärä ovat perusta hyvälle yhteistyölle. Tavoiteltavaa on, että hallitus koostuu ihmisistä, joista muodostuu tiimi, jolla on yhteinen tavoite. Tiimit tarvitsevat johtamista ja puheenjohtajan onkin otettava hallituksessa johtajan rooli. Lisäksi puheenjohtajan tehtävänä on löytää työtavat, joilla arvo ja hyöty saadaan jokaisesta hallitusjäsenestä esille. Yhteyttä voidaan pitää myös esimerkiksi WhatsAppilla ja Skypellä, ei aina jalopuupöydän ääressä. Puheenjohtajan vastuulla onkin johtaa vuorovaikutusta hallituksessa niin, että se tuottaa yhtiölle mahdollisimman paljon arvoa. Vuorovaikutustaidot siis kunniaan!

Blogin ensimmäinen osa on luettavissa tästä

HM Minni Rimpioja, Tampereen kauppakamarin palvelupäällikkö

Lähteet:
Virtanen, A. (toim.), Miesmäki, K., Mäntylä, P., & Ottila, E. 2016. Hallituksen puheenjohtajan opas. 3. painos. Helsinki: Helsingin Kamari Oy.

Erma, J., Rasila, T. & Virtanen, Olli V. 2017. Hyvä hallitustyö. 6. uudistettu painos. Helsinki: Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin Kamari Oy ja tekijät.

Kauppakamareiden PK-hallitusbarometri 2017.
Keskuskauppakamarin selvitys naiset pörssiyhtiöiden hallituksissa - 2018. Toukokuu 2018.
Tulevaisuuden hallitusosaaminen – miten johtajat sen näkevät? 15.11.2017 Toimeksiantaja Future Board ry, rahoittaja Panostaja Oyj, toteuttaja Pohjoisranta Burson-Marstelle.
Hallituspartnerit ry:n luentoaineistot HHJ- ja HHJ-puheenjohtajakursseilla.