V-tyylillä kaikki peliin

Vallankumous työkulttuurissa? Vapautta ja vastuuta, valtuutusta? Voittajafiilistä? V-tyylillä ilman v-käyrää?

Suomalaisen työelämän laadusta puhutaan paljon, semminkin, kun ihmisten odotetaan työskentelevän jatkossa entistä innovatiivisempina, entistä pitempään. Mutta jaksavatko he?

Työ- ja elinkeinoministeriö perusti yhdessä laajan yhteistyörintaman kanssa muutama vuosi sitten Työelämä 2020 -hankkeen. Sen tavoitteena on nostaa Suomen työelämä Euroopan parhaaksi, ajatuksena, että Suomen kilpailukyvyn perustana ovat hyvin toimivat, tulokselliset ja uutta työtä luovat työpaikat.

Työpaikkojen arkirealismi pani varmaan monet ajattelemaan, että ”näkispä vaan”. Mutta: tavoitetta kohden ollaan matkalla! Ilmassa on merkkejä uudenlaisen työkulttuurin vallankumouksesta, vastuun ja vapauden rohkeasta jakamisesta työpaikoilla, ”osallistumisen arkkitehtuurista”.

Vallankumous näyttää tulevan nuorista ICT-alan yrityksistä. Miten muuten selittää sitä, että tämänvuotisessa Great Place to Work -tutkimuksessa yleisen sarjan kärkikymmenikössä oli kahdeksan ICT-alan yritystä? Tai että esimerkiksi tamperelainen ohjelmistokehitysyhtiö Vincit pokkaa jatkuvasti palkintoja työelämän, työpaikan ja henkilöstön kehittämisestä?

Menestyäkseen yritykset tarvitsevat muun muassa taitoa, osaamista, tahtoa, asennetta ja myös sellaista työn tekemisen intohimoa, joka harvoin perinteisessä, työnantajan ja työntekijän poteroihinsa vangitsevassa vastakkainasettelussa pääsi millekään agendalle.

Miksi tässä työntekijöiden intohimottamisessa on onnistuttu juuri ICT-alan yrityksissä? Toki ne ovat uusina yrityksinä saaneet rakentaa omat kuvionsa heti alusta alkaen mieleisikseen, ja niihin valikoituu suhteellisen samanikäistä ja -taustaista väkeä, vuorovaikutteisuuteen kasvanutta internetsukupolvea. Mutta erityisesti niiden johtajat tietävät, että alalla tehtävän työn laatuun ja tehokkuuteen vaikuttaa valtavan paljon, missä mielentilassa työskennellään: ollaanko ylpeitä siitä mitä tehdään, nautitaanko yhteistyöstä tiimissä, ollaanko tyytyväisiä, saadaanko toteuttaa omaa parasta potentiaalia. Syntyykö alisuoritus, normisuoritus vai huippusuoritus? Ja siis: syntyykö kauppaa vai ei?  Eikä mitä tahansa kauppaa. Uutta kulttuuria edustaa sekin, että moni yritys kertoo laskuttavansa asiakasta vain, jos tämä on työhön tyytyväinen. Sillä lailla laitetaan itseä likoon, kaikki peliin, voittajatyylillä.

Annikaisa Knuutila
Kirjoittaja on toimittaja, joka uskoo v-tyylin vievän pitkälle