Sosiaalinen media tehostamaan innovaatiotoimintaa

Yritysten kannattaa rohkeasti kokeilla sosiaalisen median välineitä – vaikka vähän kerrassaan.


Sosiaalisen median hyödyntäminen yritysten innovaatiotoiminnassa on Suomessa hitaasti yleistymässä, mutta sen mahdollisuuksia ei vielä laajalti ymmärretä. Koska uusia välineitä ei ole kokeiltu, ei myöskään osata arvioida niiden hyötyjä liiketoimintaan.

Yksinkertaisimmillaan sosiaalista mediaa voi hyödyntää kuuntelemaan, mitä asiakkailla on sanottavaa yrityksen tuotteista ja palveluista. Vaikka yritys itse ei edes olisi sosiaalisessa mediassa läsnä, yrityksen asiakkaat ja loppukäyttäjät tyypillisesti keskustelevat siellä yrityksen tuotteista ja palveluista, esimerkiksi erilaisilla keskustelufoorumeilla tai Twitterissä. Tämä tieto on minkä tahansa yrityksen kerättävissä. On lisäksi olemassa erilaisia sosiaalisen median analytiikkapalveluita, jotka keräävät tiedon yrityksen puolesta ja analysoivat esimerkiksi keskustelujen sävyn.

Seuraava, vähän reippaampi askel, voi olla esimerkiksi palautteen ja ideoiden kerääminen asiakkailta erilaisia sosiaalisen median välineitä ja alustoja hyödyntäen.

Passiivinen tapa kerätä palautetta on esimerkiksi kommentoinnin mahdollistaminen yrityksen blogissa ja erilaiset “idealaatikot”, jonne asiakkaat voivat jättää omia ideoitaan yrityksen tuotteista ja palveluista. Aktiivisempaan palautteen keräämiseen on tarjolla erilaisia sosiaalisen median palveluita, joissa asiakkaat voivat kommentoida ja arvioida toistensa ideoita ja mahdollisesti nähdä idean tilan yrityksen tuotekehitysprosessissa.

Edellä kuvattujen käyttötapojen lisäksi sosiaalinen media tarjoaa merkittäviä uusia mahdollisuuksia syvälliseen yhteistyöhön sekä tuotteiden ja palveluiden yhteiskehittämiseen asiakkaiden kanssa.

Erilaiset sosiaalisen median kollaboraatioalustat mahdollistavat reaaliaikaisen yhteisöllisen suunnittelun, jossa sekä yrityksen että asiakkaan edustajat voivat samanaikaisesti tehdä muutoksia tuotemalleihin ja konsepteihin sekä käydä niihin liittyviä keskusteluita, jotka tallentuvat automaattisesti myöhempää hyödyntämistä varten. Yhteiskehittämistä asiakkaiden kanssa on mahdollista tehdä myös erilaisissa virtuaaliympäristöissä, joissa asiakas voi olla samanaikaisesti läsnä yrityksen edustajan kanssa ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja – tai jopa itse suunnitella niitä yhdessä yrityksen insinöörien, arkkitehtien tai muiden asiantuntijoiden kanssa.

Uusien välineiden käyttöönotto usein edellyttää yritykseltä uusia toimintatapoja ja ajatusmalleja.

Jos halutaan asiakkaita mukaan yhteiskehittämiseen, on luovuttava ajatuksesta, että asiakkaille esitellään ainoastaan valmiita tuotteita. Tuotekehitys- ja innovaatioprosessien avaaminen asiakkaille voi olla iso ja aikaa vievä kulttuurinen muutos. Tästä huolimatta liikkeelle on mahdollista lähteä nopeasti ja ketterästi tekemällä pieniä kokeiluja ja etsimällä sitä kautta yritykselle soveltuvia toimintatapoja.

Ketterien kokeilujen tueksi osana väitöskirjatutkimustani kehitettiin sosiaalisen asiakasoppimisen malli, jota yritykset voivat käyttää työkaluna erilaisten sosiaalisen median lähestymistapojen arvioinnissa asiakasrajapinnassa. Mallia voi käyttää vertailemaan esimerkiksi yrityksen omia sosiaalisen median lähestymistapoja kilpailijoihin tai vertailemaan erilaisten sosiaalisen median välineiden (esim. Yammer, Twitter, Jakamo, Skillhive, Innopinion, Jive, HYVE Innovation Community, GrabCAD Workbench) eroja ja soveltamista omaan liiketoimintaan. Malli voi toimia apuna tiekartan rakentamisessa sosiaalisen median hyödyntämiselle liiketoiminnassa. Malli on tarkemmin kuvattu ja kokeiltavissa SomeTutkijalle.fi blogissa: http://sometutkijalle.fi/blogi/sosiaalisen-asiakasoppimisen-malli/

Väitöskirjaani voi tutustua osoitteessa http://URN.fi/URN:ISBN:978-952-15-3621-2 ja sen johdantoluento on katsottavissa YouTubessa: https://t.co/ztmhlwpQav

Jari Jussila

DI, projektipäällikkö, joulukuusta alkaen tutkijatohtori, TTY

Kirjoittaja uskoo sosiaalisen median innovaatiovoimaan ja kannustaa yrityksiä rohkeasti kokeilemaan sen välineitä.