Tampereen kauppakamarilehti

Perinteisesti ymmärrettyä muutosvastarintaa ei ole olemassa

Kirjoitettu December 08, 2017
Merkityskeskeinen työ ja perinteiset muutosjohtamisen mallit sopivat huonosti yhteen. Totutut roolit, kuten muutosvastarintaiset tai muutosagentit, eivät vastaa nykyistä käsitystä alaisista. Tampereen teknillisessä yliopistossa väitellyt Kiiskinen tutki väitöskirjassaan johtajuuden ja johtajuussuhteen rakentumista muutostilanteessa.

Johtajuutta syntyy vasta seuraajien avulla. Seuraajat siis määrittelevät sen, miten johtajuus toimii.

Muutos saa tarinan muodon

Vahva muutoskokemus muuttuu tarinaksi, jonka avulla seuraajat puhuvat muutosta eläväksi. Tutkimuksessa hahmottui neljä erilaista muutosta käsittelevää tarinaa, joissa tietä näyttää ajoittain johto ja ajoittain seuraaja itse. Välillä seuraajat antavat ajan näyttää, mitä tuleman pitää, ja välillä tarina kertoo ulkopuolisuuden kokemuksesta. Näistä jokaisessa merkityksellistäminen (sensemaking) ja suhde johtoon ovat erilaisia.

"Muutoksesta kerrottu tarina vaihtui tiheästi ja samat henkilöt kertoivat eri tarinoita vaihdellen. Tästä syystä suhde johtoon muodostui esimerkiksi alistuvaksi, luottavaksi tai turhautuneeksi."

Välillä seuraajat olivat kriittisiä, ja ajoittain he ymmärsivät johtoa. Bloggaava ja autenttinen johtoryhmä keräsi erityisesti seuraajien hyväksyntää.

Johdon kanssa oltiin samaan mieltä silloin, kun aiheena oli johtoryhmän muutosta käsittelevä blogi tai globaali markkinatilanne.

Seuraajat käyttivät muutoksesta hyvin värikästä kieltä. Muutosta kuvattiin muun muassa "penkkipajatsoksi" ja "viestikapulatouhuksi". Pääkonttoria saatettiin kutsua kaukaiseksi paikaksi, kuten Korvatunturiksi, josta kaikki ovat kuulleet, ja joku on kuulemma siellä käynytkin.

Muutos on jatkuvaa globaalisti ja paikallisesti

Muutosta johdetaan monissa organisaatiossa edelleen hyvin faktaperusteisesti ja rationaalisesti. Tutkimustulosten mukaan muutos on kuitenkin ensisijaisesti emotionaalinen kokemus.

FM, YTM Eeva Kiiskisen tuotantotalouden alaan kuuluva väitöskirja Johtajuuden rakentuminen muutoksessa: Narratiivisen merkityksellistämisen näkökulma (Construction of leadership in change: Narrative sensemaking perspective) tarkastettiin Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) talouden ja rakentamisen tiedekunnassa 8.12.2017. Vastaväittäjänä toimi professori Päivi Eriksson Itä-Suomen yliopistosta. Tilaisuutta valvoi professori Petri Suomala TTY:n tuotantotalouden ja tietojohtamisen laboratoriosta. Kiiskinen (39) on kotoisin Tampereelta ja työskentelee johdon neuvonantajana Gofore Oyj:ssa.

Väitöskirjaan voi tutustua tästä linkistä

Lisätietoja: Eeva Kiiskinen, eeva.kiiskinen@gofore.com

Kategoriat: