Tampereen kauppakamarilehti

Oikean kuntotutkijan löytäminen on taitolaji

Kirjoitettu November 28, 2016
Juhani Pirinen


Eniten huolta tuntuu herättävän asuntokauppoihin liittyvät tarkastukset, mutta myös julkisten rakennusten tutkimisesta liikkuu epäileviä arvioita.

Asuntokauppojen kuntotarkastuksia koskevat mielenilmaukset liittyvät yleensä siihen, että kauppaa edeltävässä tarkastuksessa nk. piilevä tai salainen virhe on jäänyt löytymättä. Virhe on useimmiten rakenteiden sisällä oleva mikrobivaurio, jota asuntokaupan, väkisinkin pintapuoliseksi jäävä, tarkastusmenettely ei ole havainnut.

Julkisella puolella kyse on useimmiten koulujen ongelmien selvittämisestä tai oikeastaan niiden selviämättä jäämisestä. Joitain kouluja on tutkittu vuosikausia sisäilmaongelmien varsinaisen aiheuttajan löytymättä. Tänä aikana opettajia, muut henkilökuntaa tai oppilaita on saattanut sairastua esimerkiksi astmaan.

Koulutusta ja kokemusta tarvitaan

Rakennusten sisäilmaongelmien ja kunnon tutkiminen on vaikea laji. Sisäilman laatuun vaikuttavia tekijöitä on monia ja useimmat niistä ovat vaikeasti aistein havaittavissa ja tarvitsevatkin erilaisia mittauksia ja näytteenottoja selvitäkseen. Ongelmien tutkimiseen tarvitaan ammattitaitoa; koulutusta ja kokemusta. Ikävä kyllä kuntotarkastamisen ja -tutkimisen alalla on pitkään toiminut myös taitamattomia tekijöitä.

Vikaa on ollut myös tutkimusten tilaajissa. Tutkijathan voivat tehdä vain niitä tutkimuksia, joita tilataan, ja väärät selvitykset tilaamalla saa tietysti myös väärät tulokset. Joidenkin tutkijoiden moraalinen selkäranka ei ehkä riitä kieltäytymään vääriksi tietämistään mittauksista. Tai sitten he eivät itsekään tiedä tekevänsä 0-tutkimusta.

Hyvän kuntotutkijan tunnistaa helpoiten siitä, että hän aloittaa kyselemällä rakennuksen piirustusten ja työselitysten perään. Aika usein rakennuksen ongelmien syyt selviävät jo rakennepiirustuksia katselemalla. Hyvä kuntotutkija haluaa laatia tutkimussuunnitelman niiden tietojen perusteella, jotka hän löytää tilaajalta saamistaan asiakirjoista ja muista tiedoista. Hyvä kuntotutkija on myös kiinnostunut rakennuksessa koetuista oireista ja muista siellä tehdyistä havainnoista, kuten vaikkapa hajuista.

Hyvällä kuntotutkijalla on yleensä rakennusalan asiantuntijakoulutus: hän on rakennusmestari, -insinööri tai DI. Jos sen päälle on suorittanut Rakennusterveysasiantuntijan koulutuksen (RTA) ja omaa kymmenen vuoden kokemuksen rakennusten kuntotutkimisesta, voi olla jo kohtuullisen hyvä tutkija. Jonkin verran kuntotutkijoina toimii myös muilta koulutusaloilta tulleita henkilöitä kuten mikrobiologeja, kemistejä ja ympäristötieteilijöitä. Riittävä rakennustekniikan osaaminen on kuitenkin välttämätöntä kuntotutkimisessa. Se osaaminen on hankittava silloin käytännön kautta.

Asuntokauppaan liittyvään kuntotarkastamiseen on oma pätevyytensä, AKK. Tämä pätevyys pohjaa aika suppeaan, muutaman päivän koulutukseen. Toisaalta monilla AKK- tarkastajilla on vuosien rakennus- ja kuntotarkastusalan kokemus ja sitä kautta käytännön tuomaa osaamista. Myös rakennusterveysasiantuntijoita voi käyttää asuntokauppaan liittyvien tarkastusten tekijöinä. Tutkimukset ovat usein perinpohjaisempia ja sitä kautta myös arvokkaampia. Talon hintaan tai esimerkiksi kiinteistövälittäjän palkkioon suhteutettuna niitä ei silti voi pitää kalliina.

Juhani Pirinen

Kirjoittaja toimii FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:ssä Rakennusterveys- ja sisäilmapalvelut toimialan toimialajohtajana. Hän on tekniikan tohtori, ja teki väitöskirjansa TTY:lle aiheesta Pientalojen mikrobivauriot, lähtökohtana asukkaiden kokemat terveyshaitat.