Tampereen kauppakamarilehti

Hyviäkin esimiestaitoja kannattaa päivittää

Kirjoitettu July 01, 2016
Katariina Sorvanto


Usein esimiehiltä vaaditaan monenlaista asiaosaamista. Myös yleisten johtamisoppien ja työoikeudellisten perustietojen olisi syytä olla hallussa.

Lainsäädännön ja oikeuskäytännön lisäksi kuitenkin myös muun muassa organisaatiokulttuuri sekä erilaiset ihmis- ja valtasuhteet vaikuttavat merkittävästi eri työpaikoilla tosiasiallisesti käytössä oleviin toimintatapoihin. Kun sekä säännöt – niin kirjoitetut kuin kirjoittamattomatkin – että myös tunteet otetaan arjessa huomioon, syntyy yleensä paras lopputulos.

Omat työskentelytavat tarkasteluun

Monessa organisaatiossa ilmapiiri- ja johtamistaitomittauksia tehdään rutiininomaisesti. Palautetta kannattaa silti kysyä ja pyytää oma-aloitteisestikin. Esimiehen kannattaa myös itse toimia esimerkkinä palautteen antamisessa.

Kaiken palautteen on syytä olla rakentavaa – ja myönteistä palautetta kannattaa antaa moninkertaisesti enemmän kuin kielteistä.

Yleensä ei ole syytä pettyä ja lannistua, vaikka vapaata palautetta ei heti saisikaan muutamaa ympäripyöreää lausahdusta lukuun ottamatta. Kuten moni muukin asia, palautteenantokulttuuri kehittyy usein hitaammin kuin esimies toivoisi: organisaatiokulttuuria ei muuteta hetkessä.

Jokaisen esimiehen on terveellistä myös itse säännöllisesti pysähtyä pohtimaan omaa johtamistapaansa. Näitä "tarkistuspisteitä" voi sijoittaa vaikkapa kurssipäiville. Pirkanmaalla toimii useita aktiivisia esimieskouluttajia. Muun muassa Tampereen kauppakamarin tarjonnassa on laaja valikoima laadukkaita esimies- ja johtamiskoulutuksia.

Hyvää ja huonoa johtamista

Johtaminen on ihmisiin ja asioihin vaikuttamista siten, että tavoitteet ja toivottu lopputulos saavutettaisiin. Esimiestyö ja johtaminen eivät ole sama asia, mutta tässä blogitekstissä käytän johtamista lähinnä sellaisena yleisterminä, joka soveltuu myös esimiestyöhön.

Hyvän ja huonon johtamisen erottaminen toisistaan ei aina ole itsestään selvää. Moni seikka riippuu organisaation strategiasta ja tavoitteista, samoin kuin myös alaisista ja yhteistyökumppaneista. Tietyt yleisperiaatteet kuitenkin pysyvät samoina.

Hyvä johtaminen on johdonmukaista ja pitkäjänteistä. Huono johtaminen on epäjohdonmukaista ja arvaamatonta. Hyvä johtaja uskaltaa pyytää neuvoja itseään viisaammilta, huono johtaja kerää ympärilleen itseään yksinkertaisempia suosikkeja.

Suoraan huonon johtamisen vuoksi nostetaan tuskin lainkaan oikeusjuttuja, vaikka se monen riidan taustalla voikin yhtenä tekijänä olla. Työilmapiiriin ja -motivaatioon se kuitenkin vaikuttaa paljon. Samoin se voi aiheuttaa epätoivottua muutosta: kyvykkäimmillä työntekijöillä on usein parhaimmat mahdollisuudet vaatia ja saada hyvää johtamista: jos ei nykyisellä, niin sitten tulevalla työpaikalla.

Katariina Sorvanto
toimitusjohtaja
KataKoski Oy

Kirjoittaja on lakimies, jonka mielestä työelämässä tarvitaan juridiikan lisäksi sekä esimies- että alaistaitoja. Hän kouluttaa esimiehiä haastavista työyhteisötilanteista Tampereen kauppakamarin kurssilla 26.10.2016.


 

Kategoriat: