Tampereen kauppakamarilehti

Taas työhön, teknologistit!

Kirjoitettu December 10, 2015
Pekka Närväinen


Yritysten toimintaympäristöä on pohdittu siitä lähtien, kun Suomen vienti ja vientiteollisuuden kilpailukyky heikkenivät jyrkästi syksyllä 2008. Oli tilanne mikä hyvänsä, yritysten täytyy aina pyrkiä menestymään.
Teknologiateollisuuden strategiassa 2015–2019 kuvataan yritysten toimintaympäristön paranemisen välttämättömyyttä, mutta yhtälailla yrityksillä itsellään on tarvetta uudistua tuloksekkaasti. Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös professori Pekka Mattila. Mattilan mielestä yritysten ruuti menee valitukseen siitä, etteivät verot tai kannustimet ole kohdallaan.

Maailmassa on maita, joissa toimintaympäristö on paljon haastavampi kuin Suomessa. Israel on ulkomaankaupaltaan Suomen kokoinen maa. Maa on keskimäärin joka toinen vuosi merkittävän konfliktin osapuolena. Silti vientiteollisuus menestyy. Israel ja Suomi ovat maailman kärkimaita tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan panostamisessa. Miksi ne Israelissa muuttuvat helpommin kilpailueduiksi kuin Suomessa?

Mistä tulevaisuuden kilpailuedut muodostuvat?

Siirtomaa-aikana kilpailuedun määräsi resurssien ja osaamisen keskittyminen. Kansainvälistymisen lisääntyessä esteitä poistui, jolloin yritykset pyrkivät säilyttämään monopoliasemansa kustannustehokkuudella, differentioinnilla ja fokusoinnilla.
Luovan tuhon teorian mukaan vanha häviää ja uusi tulee tilalle. Nopeimmin kilpailutilanteen muuttavat ns. disruptiiviset teknologiat. Yritykset – niin vanhat kuin uudet – yrittävät tunnistaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi avoimia innovaatioita hyödyntämällä.

Samaan aikaan niin sanottu hiljainen tieto vähenee jyrkästi. Valtava määrä digitalisoitua informaatiota on kaikkien saatavilla. Siksi on jopa esitetty, että kilpailuedut pysyvänä ilmiönä ovat jo historiaa.
Kehitystä ei voi enää ennakoida, koska se tapahtuu tavoin, joita vallalla oleva teollisuus ei hallitse. Big Bang -disruptio voi iskeä arvoketjun huipulla olevaan maailmanluokan yritykseen hävittäen sen toimintaedellytykset.

Mikä kilpailuetujen teorioista on sitten oikea? Olen sitä mieltä, että ei pidä tarttua vain viimeisimpiin muotivirtauksiin: Kaikki kilpailuetujen historialliset elementit ovat tietyin edellytyksin edelleen voimassa.

Puheista tekoihin

Pelkät viisaat puheet eivät riitä. On syytä panna toimeksi saman tien.
Yritykset ja erityisesti yritysten teknologiakehityksestä vastaavat osaajat voivat vaikuttaa uusien kilpailuetujen syntymiseen.
Keinoiksi tarjoan kilpailuetujen teorioiden tarkoituksenmukaista fuusiointia ja neljää hyvää käytäntöä tulevien kilpailuetujen rakennuspalikoiksi:

1. suorituskyvyn rakentaminen asiakkaille

2. ajanmukainen tuntemus markkinoiden muutoksesta

3. tarkka tieto asiakkaiden tarpeista ja vaatimuksista

4. uudet teknologiset innovaatiot.

Olen kuvannut käytännöt seikkaperäisesti Tekniikka&Talouden verkkopalvelussa kirjoituksen pidemmässä versiossa http://www.tekniikkatalous.fi/talous_uutiset/pannaanpa-toimeksi-teknologistit-6093286

Pekka Närväinen

Kirjoittaja on Patrian teknologiakehityksen johtaja